1.
tammikuuta 2000 jälkeenkin Ruotsin kirkko on hautaustoiminnan valtaosan
vastuuelin. Siitä ovat valtiopäivät säätäneet lailla ja se on siten säännelty
hautauslaissa.
Ruotsin kirkko vastaa hautaustoiminnasta – mitä se
tarkoittaa?
Ruotsin kirkon seurakunnat ja yhteisöt ottavat vastuun siitä
että on olemassa hautausmaita ja ilman uskonnollisia tunnusmerkkejä olevia
tiloja, missä voidaan pitää hautausmenot. Kiirunan Krematorio tulee olemaan
paikka ilman uskon-nollisia tunnusmerkkejä. Se on tarkoitettu koko yhteisölle.
Koskeeko tämä koko maata?
Kahta poikkeusta lukuunottamatta, Ruotsin kirkko vastaa hautaustoiminnasta
koko Ruotsissa. Poikkeuksia ovat Tukholma ja Tranås joissa kunnalla kuten
aikaisemmin on vastuu.
Mitä toiseen uskontoon kuuluva henkilö voi odottaa Ruotsin kirkon taholta?
Hautaustoiminta koskee maan kaikkia ihmisiä. Ruotsin kirkon täytyy
tulevaisuudessa voida tarjota tilat hautausta varten, huolimatta siitä
haudataanko kristitty, muslimi tai ateisti. Se tarkoittaa käytännössä sitä
että kyseinen seurakunta tai yhteisö on velvollinen antamaan käyttöön
sopivat, ilman uskonnollisia tunnuskuvia olevat tilat.
Miten tullaan toimimaan hautapaikan suhteen kun kyseessä oleva henkilö
kuuluu toiseen uskontoon?
Ruotsin kirkon täytyy voida
tarjota hautapaikka kaikille jotka haluavat. Jo tänä päivänä on olemassa
hautausmaita joilla on alueita jotka eivät ole vihittyjä. Toisen uskon omaavia
ihmisiä varten voi olla olemasssa erityisiä alueita. Ei ole varmaa että
jokaiselta kirkkomaalta voidaan tarjota tällaisia paikkoja. Seurakunta
tai yhteisö voivat kuitenkin toimia yhdessä jonkun muun kanssa voidakseen
siten osoittaa erityisiä hautapaikkoja niille jotka eivät kuulu mihinkään
kristittyyn uskontokuntaan. Ruotsin kirkolla, päämiehenä on velvollisuus
osoittaa tällaisia hautapaikkoja. Kenellä
on oikeus kirkolliseen hautaukseen?
Jos hautaus tapahtuu toisessa seurakunnassa kuin siinä mihin
aikaisemmin kuului?
Maksua ei peritä tässäkään tapauksessa.
Mitä tapahtuu niille jotka eivät kuulu Ruotsin kirkkoon?
Siihen joka tietoisesti on valinnut että hän ei halua olla
jäsen, Ruotsin kirkko haluaa suhtautua vakavasti. Kirkko lähtee tällaisessa
tapauksessa siitä ettei kirkollista hautausta haluta, eikä se myöskään ole
oikeus. Vainajan toivomuksen tulee aina olla ratkaiseva. Kirkon tulee sen vuoksi
kunnioittaa vainajan päätöstä kysymyksessä. Erityisistä syistä voi
kirkkoherra harkita päätöstä uudelleen ”omaisten vuoksi”. Sellaisissa
tapauksissa on tapana periä maksu.
Mikä on hautausmaksu?
Se on maksu jonka kaikki Ruotsin kansalaiset tulevat
maksamaan huolimatta siitä kuuluvatko he Ruotsin kirkkoon tai eivät. Maksu
kattaa ne kustannukset joita Ruotsin kirkolla on hoitaessaan
ja pitäessään järjestyksessä maan hautausmaita ja muuta mikä sisältyy
hautaustoiminnan vastuuseen.
Miten maksu tapahtuu?
Maksu suoritetaan verolipun kautta. Niiden henkilöiden
kohdalla jotka kuuluvat Ruotsin kirkkoon hautausmaksu sisältyy kirkkomaksuun.
Ruotsin kirkkoon kuulumattomat maksavat ainoastaan hautausmaksun. Maksu on tänä
päivänä 25% kirkollisverosta, mikä tekee noin 400-450 kruunua vuodessa.
Hautausmaksu lasketaan tulevaisuudessa hautaustoiminnan todellisten kustannusten
perusteella, mikä luultavasti johtaa suurinpiirtein samaan kustannukseen.
Mitä palveluja hautaustoimintaan sisältyy?
Hautapaikan tai vastaavan yleisellä hautausmaalla.
Hautauksen, kuljetukset siitä lähtien kun päämies on ottanut vastuun
vainajan ruumiista siihen saakka kunnes hautaus on tapahtunut. Polttohautauksen,
paikan ruumiin säilyttämistä ja näyttämistä varten sekä ilman
uskonnollisia tunnusmerkkejä olevat tilat hautausmenoille. Kuljetusaika joka
tarvitaan vainajan kotiin viemistä varten hautauspäivänä ennen
hautausjumalanpalvelusta ei sisälly, vaan sen maksavat omaiset.