Láttevári muitogirku historjjá


Láttevári muitogirku, dehe prinsessá Eugenia muitogirku, lea ruoŧŧelaš ráhkádus, mas leat fiskes seainnit ja alit uvssat. Láttevári gilli vuođđoduvvui 1870 ja guovvamánus 1883 rabai ”Lapska missionens vänner” skuvlla Láttevárrái mas galge oahpahit ja dikšut sámemánáid, Johannes Roos leai skuvllajođiheaddji. 1888 vihahuvvui mánáidruoktu ja prinsessa Eugenia fuolahii huksema. Loahpageažis 1880-logus sáddii son miššuneara August Lundberg Láttevárrái. Seamme Lundberg oaivvildii ahte girku galggalii huksejuvvot gillái prinsessa Eugenia muitun. Bispá Olof Bergqvist vihahii prinsessa Eugenia muitogirku loahppážiid áiggi 1934. Ruoŧa miššuvnnajoavku Stockholmmas hálddašii muitogirku 1954 rádjái. Álgogeažis 1950-logus háledii Ruoŧa miššuvdnajoavku skeŋket muitogirku Vazáža searvegoddái sin heajos ruhtadili geažil, muhto girkostivra leai doisttážii dadjan ahte sis lea vuosttemiella váldit vuostá dán girku. Danin čuožžilii jurdda ahte Láttevári gilli galggai juogaládje váldit badjel ovttasvástadusa girku ovddas. Dat mielddisbuvttii ahte vuođđodus álggahuvvui gilis mii mielalaččat válddii vuostá girku ja buot diŋggaid. Čuoŋománu 20 b. ja skábmamánu 28 b. 1954 ollašuvai skeŋken Ruoŧa miššuvnnajoavkku hálddahusa bokte.

Čoahkkimis maid bispá Jonzon jođihii guovvamánu 28 b. 1954 ásahuvvui Láttevári muitogirku vuođđodus. Dan beaivvi addui muitogirku ođđaválljejuvvon vuođđodussii. Stivrii válljejuvvojedje: Vazáža searvegotti girkohearrá Kuno Ĺberg dego ságadoallin. Iežá lahttut ledje, Per Idivuoma, J P Pääjärvi, Johan Olsson-Svonni, Alfred Söderström ja Johannes Vinnerbäck. Ja dasalassin Laina Spett gean Ruoŧa miššuvdnajoavku nammadii.

1973 šattai Láttevári gillái eahpedábálaš ealli jahki go doppe dáhpáhuvai ollu muitogirku vuđolaš divodemiid geažil. Dát bargojurdda čuožžilii go bismágotti bispá Stig Hellsten ja searvegotti girkohearrá Sigvard Andersson ságastalaiga. Dán jurdaga doalvvuiga viidaseapput bismágotti stivrii, geat iluin ja stuora beroštumiin mieđihedje plánaide ja čađaheapmái. Sii válde oktavuođa eananhearráin Ragnar Lassinantiin, mii dakkaviđe čájehii beroštumi dáidda plánaide.  Vuosttažettiin ožžo veahki ohcat plánenbargguide ruhtadoarjagiid. Eananhearrá ozai ruđaid Norrbottena heahtteveahkkefoanddas. Válbmenbargguid nubbe lávki leai ohcat loahpparuđa maid dárbbašedje divodemiide. Sii ohce ruđaid sierra ásahusain oalle buriin bohtosiin.

 

Čuovvovaš huksen- ja divodanbargguid čađahedje: Stuora lokta rievdaduvvui hui liekkus latnjan, mii leai vuostažettiin jurddašuvvon mánáid- ja nuoraiddoaimmaide, ja gievkkan gos sáhttá fállat gáfe. Čoahkkinlatnja maid huksejuvvui, orgellokta váldui eret ja geavahuvvui dego rádjunsadji. Girku vuolit oassái dahkkui unnit latnja dego čoahkkin- ja fálaldatlatnjan, dasalassin huksejedje gievkkana dan latnjii. Boares gievkkan šattai sáhkáhat, ja ovddit sáhkáhat šattai bivttasgámmir. Olles girkui bidje ođđa čuovggaid. Nu maid čázi ja duolvačáhcebohcci, ja danin gávdnojit dal máŋga hivssega ja leat maid heivehuvvon doaimmahehttejuvvon olbmuide. Olles girku málejuvvui, sihke siskko- ja olggobealli, earret siskit gáhttu man dušše basse. Earret dáid, bidjui maid ođđa plodogáhttu. Girkoorgel lea dahkkon 1973 Grönlund orgelfitnodagas Gammelstadas Luvjjájis, ja lea bidjon koarrái.

Sotnabeaivvi golggotmánu 28 b. 1973 orro leamaš agálaččat stuora beaivin Láttevári historjjás. Dan beaivvi vihahii bispá Stig Hellsten fas muitogirku ja su veahkkin ledje Čohkkerasa- Gárasavvona- ja Vazážasearvegottiid girkohearrát, ja girkoverttet Alfred Söderström ja Oskar Wuotilainen. Dasalassin čuovui ja gudnejahtii eananhearrá Ragnar Lassinanti vihaheami. Ávvodanbeaivái ledje earret daid namuhuvvon olbmut maid ollu earenomaš olbmot maid bovdejuvvon, doarjaaddit ja bargguid ovddasvástideaddjit. Giliolbmot ledje searvan ja ollu guhkesmátke vájaldeaddjit oasálaste maid ávvudeamis. Gussiid lohkku leai sullii 800 olbmo ja juohkeoktii fálle gáfe ja borramuša.

Girkohearrá Sigvard Andersson doalai girkomeanusártni ja álttárbarggu čađahii leanaproavvá Rune Klingert. Organista Ragnar Lindvall jođihii Vazáža searvegotti girkokoara mat maid oasálaste. Vihahandilalašvuođas oaččui muitogirko ruhtadoarjaga Kempefoanddas oasttindihte dáidda, muorrarista man namma lea ”Korset mot klotet” ja dat bidjui girkui miessemanus 1974.

Loahppážiidda 1984 ávvudedje girku 50-jagi vihahanmuittu ja bispá Olaus Brännström leai váldosárdnedeaddji. Árbevirolaččat dollojit laestadialaš ruhkosat Látteváris loahppážiid áiggi. Máŋga beaivvi čoahkkanit olbmot laestadialaš ruhkosiidda gullandihte ipmila sáni maid oahppoheamesárdnedeaddjit davvikalohta sierra guovlluin sárdnidit. Olggobealli lasseisolerejuvvui 1991. Ođđa fasáda bidjui ja málejuvvui. Doartná ja vážusa málejedje ođđasit ja bidje goalmmat láseruvttá juohke lásii ja vel málejedje daid. Ođđa láhtterátnu bidjui bajitgeardái. Maŋŋil dáid divodemiid vihahuvvui fas girku sotnabeaivvi golggotmánu 6 b. ovttastuvvon girkomeanuin maid bispá Gunnar Weman, ovddit bispá Olaus Brännström ja veahkkebáhppa Teresia Koivuniemi dolle.

Go galleda Láttevári muitogirku de fuopma muitotávvala mas sáhtta lohkat:

Dát kápealla huksejuvvui 1933 giitevaš muitun ”Sámiguovllu mišuvnna guimmiid” vuođđodeaddjái  H.K.H PRINSESSA EUGENIE * 1830 + 1889.
”MAID SON MÁHTII DAN SON DAGAI” Mark. 14:8

Tillbaka till kyrkor