Mášuvnna girku historjjá


Golggotmánu 9 b. 1959 ásahuvvui Vuođđodus Mášuvnna kápealla. Álggaheaddji leai girkohearrá Kuno Ĺberg. Golggotmánu 11 b. seamme jagi ásahuvvui vuođđodusa vuosttas stivra ja delle maid ásahuvvui vuođđodus virggalaččat ja e.e. dohkkehedje njuolggádusaid. Seammeáiggi plánejuvvui kápealla huksemat. Vuosttas stivrras ledje čuovvovaš olbmot: Ságadoalli leai girkohearrá Kuno Ĺberg, iežá lahttut ledje Vilhelm Björnström, Viktor Isaksson, August V Kemi, Hanna Isaksson, Frans Lantto, Edvin Holmdén, Josefina Karlsson, Uno Kemi, Hilma Kemi ja Vilhelm Tegebro.

Čoahkkimis miessemánu 14 b 1960 dohkkehuvvui ”iluin” kápeallasárgumat maid árkiteakta S.A.R. Berggren Luvjjájis leai dahkan. Huksen rehkenastui máksit 125 000 ruvnnu. Ruhtadeapmi mearriduvvui guovvamánu 19 b. 1961. Das oaidná ahte vuođđudus vurddii stuora addinmiela nu ladje ahte olbmot barget ja addet muorragálvvuid nuvtta. Stivra goit mearridii heaitit gearjidit muorragálvvuid nuvtta giliolbmuin heajos bohtosiid geažil ja fállat olles muorragálvvodárbbu fálaldaga bokte.

Álttártavlo Mášuvnna girkus

Ođđajagimánus 1962 álge huksenbarggut. Giđđageasi kápeallas leai gáhtu ja loahppageažin jagi kapealla leai málejuvvon ja válmmas. Viessogálvvut dušše váilo. Vihahanbeaivi lahkonii ja vuordámusat ledje stuorrat. Oaffarusskeaŋkkaid ja eaktodáhtolaš bargguid geažil ledje sáhttán doallat huksengoluid vuollegis dásis ahte sáhtte oastit golmmačuodjil mekánalaš Grönlundorgela. Guovvamánu 17 b. 1963 vihahii bispá Ivar Hylander kápealla. 1967 huksejuvvui alla čáppa sierranas biellodoardna ođđa bielluin masa leai čállon:

 HEARRÁ MIN IPMIL LEA GONAGAS FÁMUS JA GUTNIS  ČOAHKKANEHPET OLBMOT AGÁLAČČAT GUDNEJAHTTIT  SU  ALBMI JA EANAN DOALLA SU FÁMOLAŠ SÁNI BUOT SU SUODJALUSA SON HÁLEDA VÁSTIDIT

Vazáža searvegotti girkohearrá Lars Byström vihahii biellodoartna seamme jagi. Juovlamánoija 27 b. 1969 bulii Mášuvnna čáppa kápealla ollasit. Elrávnnjisivva dáiddii dagahan buollima. Dáhpahus dárpmehuhtii olles gili. Girku ii lean dušše čáppa hearva gillái, dat leai vuosttažettiin gili oktasas beroštupmi. Ođđajagimánu 11 b. 1970 leai giličoahkkin ja ovttamielalaččat mearridedje fas hukset ođđa kápealla. Guovvamánu 3 b. 1970 mearridii vuođđodus nammadit Vazáža girkohearrá Sigvard Andersson ja huksenteknihkkára Sune Sidmalm huksenlávdegoddái. Sune Sidmalm válljejuvvui maid huksendárkkisteaddjin. Válljejuvvon lávdegoddi oaččui válddi dohkkehit fálaldaga, loahpahit oastima ja dasalassin hálddašit ollásit ruhtadeami ja iežá jearaldagaid. Go Sune Sidmalm leai dahkan sárgumiid sullii nu go ledje ovddit kápeallas ja huksenlohpi leai addon, de huksenbargu álggahuvvui. Vuođđodusa čoahkkimis suoidnemánu 26 b. 1970 dajai stivra ahte sii leat duhttivaččat bohtosiin ja barggut dohkkehuvvojedje.

Ginttaljuolgi man Allan Tegebro lea dahkan

Máŋgga guovllu skeaŋkkaid, čoagginlistuid ja eaktodáhtolaš bargguid geažil sáhtii girkohearrá Sigvard Andersson juovlamánu 15 b. 1970 almmohit gili olbmuide ahte girku leai ollasit vealggii haga. Nuppi ádveantabasi juovlamánu 6 b. 1970 vihahii bispá Stig Hellgren Mášuvnna ođđa kápealla. Gili bargobire skeŋkkii ođđa álttártávllo 1991 ja lea golmma osiin ja govvi sierra jahkeáiggiid.

Ruovttoluotta girkuide