Vuolle Sohppara kápealla historjjá


Loahppageažin 1950-logu álge giliolbmot Vuolle Sohpparis plánet rohkosviessohuksema gillái. Vazáža girkohearrá Kuno Ĺberg leai álggaheaddji.  Guovvamánu 15 b. 1959 leai čoahkkin Silkemuotkis, earret guokte báhpa Kuno Ĺberg ja Iivari Leskinen ledje 40 giliolbmo boahtán čoahkkimii. Čoahkkimis mearridedje gosa kápealla galggai huksejuvvot. Gávdnojedje guokte evttohusa. Eananmihttedeaddji ja Girona huksenhoavdda mielas galggai geaidnobargu gili čađa álggahuvvot juo giđđat seamme jagi ja sii árvvoštalle leat válbmasat sihke šalddiin ja geainnuin čakčat 1960.

Geaidnohuksema geažil mearridedje huksenbáikki leat vuohkkaseabbun skuvlla bálddas go nubbe báiki leai ila guhkkin geainnus. Čoahkkimis oassálaste Viola Hagebjörk, Betty Romark, Vilhelm Olsson, H.P. Snällfot, Alfred Teofilusson, Johan Partapuoli (son leai nammaduvvon sápmelaččaid áirrasin), Iivari Leskinen ja ságadoalli Kuno Ĺberg. Mii guoskai Rohkosdálu hábmemii mearridii čoahkkin ahte galge háhkat detáljerejuvvon sárguma válmmaš muorradállui Nilsson muorradikšunfitnodagas Morjärvvas, mii mávssii sullii 12 000 ruvnnu, ja dan galggai Kuno Ĺberg háhkat. Dan botta go plánenbargu leai jođus gávdnojedje sierralágán dálloevttohusa, omd dimbbardállu Badje Sohpparis, dehe dállu mii leai huksejuvvon iešsáhejuvvon muorragálvvuin. Go dimbbardálu haddi leai eahpesihkkar ja go eahpidedje fievrrideami ja bajashuksema šaddat hálbbibun de mearriduvvui ovttajienalaččat ahte galge oasttit ođđa muorradálu dan namuhuvvon fitnodagas. Suoidnemánus 1959 čoahkkanii stivra ja eanamihttideaddji Goetzinger huksenbáikái. Das mearridedje viessosaji rájiid, stoalppuid bidje nurkkiide ja das maid soabadedje ahte barggut galge álggahuvvot seamme eahkeda dehe nuppi beaivvi. Eaktodáhtolaš bargoveaga vehkiin álggahuvvui bargu ja sii jalgejedje eatnama ja goivo vuođu.  Lávvordaga suoidnemánu 11 b. seamme jagi bođii dállu Morjärvvas. Monterenbargu álggahuvvui mánnodaga suoidnemánu 13 b. ja Hjalmar Holma jođihii barggu ja sus ledje vihtta eaktodáhtolaš giliolbmo veahkkin čađahit barggu.  Biggengolut ledje oktiibuot 18 282 ruvnnu. Rohkosdállu leai válmmas vihahanbeaivái golggotmánu 25 b. 1959 ja vihaheami doaimmahii girkohearrá Kuno Ĺberg ja su veahkkin ledje veahkkebáhppa G.G. Bergmark ja girkoádjunkta Iivari Leskinen.

Skábmamánu 20 b.  ásahuvvui vuođđudus, Vuolle Sohppara rohkosdállu. 1967 molso nama rohkosdálus kápellii. Dan oktavuođas molso maid nama ja dal gohččoduvvo rohkosdállu, Vuolle Sohppara kápeallavuođđodus. Biellodoardna biggejuvvui geasset 1967. Biellu, mii lea dahkkon 1895, skeŋkii Vazáža girkoráđđi Vuolle Sohppara biellodordnii ja bispá Stig Hellsten vihahii dan.

Tillbaka till kyrkor