Ylä Sopperon kappelin hitoria


Lestadiolaisseurojen jälkeen 16.tammikuuta vuonna 1924 päättivät Ylä Sopperon kyläläiset rakentaa rukoushuoneen. Näin päätettiin koska senaikaiset toimitilat olivat liian pienet kokoontuville seuroille. Kyläläiset ljettivat hirsiä paikalle ja rakennustoimet saattoivat alkaa. Samaan aikaan aloitettiin myös varojen keräys.

Tammikuun 11. päivänä 197 otettiin rukoushuone lestadiolaisten ryhmien sekä kirkollisen toiminnan käyttöön. Vuonna 1958 2. marraskuuta jumalanpalveluksen jälkeen pidettiin kokous rukoushuoneella. Kokouksessa Vittangin kirkkoherra Kuno Åberg kertoi aikeista järjestää rukoushuoneen korjaaminen mikä useista syistä vaikutti yhä välttämättömämmältä.

Vittangin seurakunnan kirkkoneuvosto oli myöntäessään viimeisimmän vuokra-avustuksen ohella vuonna 1957 jättänyt toivomuksen siitä että rukoushuoneen korjaus alkaisi vuonna 1958. Lisäksi toivottiin että toimitilat sopeutettaisiin kirkon eri toimituksiin. Kun sana oli vapaa, ilmaisi useampi läsnäolijoista mielipiteensä mm. Johannes Nilsson, Henrik Labba, Elias Johansson ja Sixten Olsson. Kaikki heistä ehdottivat että asetettaisiin erityinen toimikunta jonka tehtävänä olisi kunnostaa rukoushuone, niin että siitä tulisi lämpimämpi ja että se myös sisältäisi kirkkohuoneen jota voitaisiin käyttää hautajaisjumalanpalveluksiin.

Toimintakuntaan valittiin kirkkoherra Kuno Åberg, kokoonkutsuja Eli Isaksson, Elias Johansson, Henrik Labba, Johannes Nilsson, Sixten Olsson, Henny Söderberg ja Johannes Zakariasson. Rukoushuone rakennettiin uudelleen vuonna 1958. Perus valettiin, välipohja ja uusi sisälattia asennettiin. Asehuoneeseen (eteiseen) laitettiin kaksoisovet. Rakennettiin myös uusi kuori ja sinne alttari ja alttarikaide, saarnastuoli sekä sakasti. Uusi varastohuone rakennettiin. Myös uudet kirkonpenkit ja sähkölämmitys asennettiin sekä valaistusta täydennettiin. Kirkkoneuvosto saattoi vierailullaan todeta että rukoushuone oli käynyt läpi suuren muutoksen. Korjausten jälkeen rukoushuonetta pystyttiin käyttämään kirkon jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa, myös hautausjumalanpalveluksissa. Talkoovoimia oli ollut aina tarjolla mahdollistanut korjauksen. Sen lisäksi oli useampia keräyksiä järjestetty kylässä ja lahjoitusinto oli ollut suuri. Ensimmäisinä adventtisunnuntaina 30. marraskuuta 1958 otettiin rukoushuone uudelleen käyttöön. Vihkimistilaisuus toimitettiin viettämällä ruotsin- ja suomenkielinen päämessu jota johti kirkkoherra Kuno Åberg. Papiston apulainen Iivari Leskinen oli avustamassa. Vihkimistilaisuudessa oli 250 henkilöä läsnä.

Marraskuun 9. päivänä vuonna 1960 johtokunta päätti hyväksyä kellotapulin piirustuksen jonka arkkitehti Per Lennart Berggren, Jan Thurfjellin arkkitehtitoimistosta, oli laatinut. Kellotapuli rakennettaisiin yhteen rukoushuoneen pitkittäissivun kanssa. Vuonna 1961 laudoitettiin rukoushuoneen julkisivu sekä kellotapuli. Kello on valettu Bergholzin kellovalamossa, Sigtunassa ja sen on lahjoittanut pariskunta Oscar ja Rosa Andersson Tuolluvaarasta.  

Kapellet som den ser ut i dag

Lääninrovasti Gottfrid Nordlund, Gällivaarasta, vihki kellotapulin 15. lokakuuta vuonna 1961, Vittangin kirkkoherra Lars Byström oli avustamassa. Rukoushuoneen vuosikokouksessa 28. tammikuuta vuonna 1962 päätettiin että Ylä Sopperon rukoushuonejärjestö järjestettäisiin uudelleen ja perustettaisiin Ylä Sopperon kappelisäätiö.

Vuonna 1972 tehtiin suurempi sisäinen korjaus rukoushuoneessa. Seiniin ja kattoon laitettiin puupaneeli ja ylimmäinen välilattia eristettiin. Käytettiin tilaisuutta hyväksi ja vahvistettiin myös kellotapuli. Samana vuonna 12 maaliskuuta vihittiin kappeli uudelleen käyttöön, vihkimistilaisuudessa toimi lääninrovasti Gottfrid Nordlund, kirkkoherra Georg Gripenstad Karesuvannosta ja kirkkoherra Sigvard Andersson Vittangista. Saman vuoden toukokuussa ostettiin sähköurut – Riha Adagio – jotka olivat vaaleaa saksanpähkinää. (2 speed Leslie, 13 notes pedal) Vuonna 1977 MoDo lahjoitti uuden peltikaton kappelille. Peltikaton lisäksi maalattiin kappelin ulkoseinät. Vuosina 1981-1982 laajennettiin asehuonetta jotta saatiin tilaa vessoille ja yhdelle pienemmälle huoneelle. Vuonna 1987 purettiin lattia lisäeristyksen takia ja samalla maalattiin taas kappelin ulkoseinät.

Teksi kellossa:

DENNA KLOCKA GÖTS ÅR 1960 UNDER GUSTAV VI ADOLFS 11:e REGERINGSÅR NÄR IVAR HYLANDER VAR BISKOP I LULEÅ STIFT OCH LARS BYSTRÖM KYRKOHERDE I VITTANGI FÖRSAMLING GÅVA AV OSCAR OCH ROSA ANDERSSON GIV OSS GUD, DIN ANDE GOD SOM PÅ DIN VÄG OSS LEDER, UPPLYSER, STYRKER, HÅG OCH MOD. OCH NÅDIGT OSS BEREDER, ATT VI DITT ORD MÅ RÄTT FÖRSTÅ, OCH OSS DÄREFTER STÄLLA SÅ ATT DITT NAMN ALLTID HELGAS.

 (vapaa käännös: TÄMÄ KELLO VALETTIIN VUONNA 1960 GUSTAV VI ADOLFIN 11. HALLITUSVUONNA KUN IVAR HYLANDER OLI LUULAJAN HIIPPAKUNNAN PIISPA JA LARS BYSTRÖM OLI KIRKKOHERRANA VITTANGIN SEURAKUNNASSA LAHJOITUS OSCAR JA ROSA ANDERSSONILTA ANNA MEILLE JUMALA, SINUN HYVÄ HENKESI JOKA OHJAA MEITÄ SINUN TIELLESI, VALAISEE, VAHVISTAA MIELTÄ JA ROHKEUTTA. JA ARMOLLISESTI MEITÄ VALMISTAA , JOTTA ME SINUN SANAASI OIKEIN YMMÄRTÄISIMME, JA SEN JÄLKEEN AINA SINUN NIMEÄSI PYHITTÄISIMME.

 

Tillbaka till kyrkor