Badje Sohppara kápealla historjjá


Maŋŋil laestadialaš rohkosa ođđajagimánu 16 b. 1924 mearridedje giliolbmot hukset rohkosdálu Badje Sohpparii, danin go lanjat mat gávdnojedje ledje šaddan ila baskit. Giliolbmot fievrridedje dimbariid huksenbáikái ja huksen sáhtii álggahuvvot. Ruhtačoaggimat álggahuvvujedje maid.

Ođđajagimánu 11 b. 1927 sáhtte vuosttas gearddi váldit atnui rohkosdálu laestadialaš čoakkálmasaide ja maid iežá girkolaš doaimmaide. Maŋŋil girkomeanuid njukčamánu 2 b. 1958 dollui čoahkkin rohkosdálus gos Vazáža searvegotti girkohearrá Kuno Ĺberg almmohii ráđđedallančoahkkima áigumusa, namalassii áigumus álggahit rohkosdálu divodit, go muhtin sivaid dihte leai dárbbašlaš.

Go Vazáža searvegotti girkoráđđi juollodii jahkeláiggu rohkosdállui 1957 ovddas de maid attii doaivaga ahte rohkosdálu divvodeapmi sáhtii álggahuvvot 1958 ja dállu galggai heivehuvvot girkodoaimmaide. Go sátni leai friddja dadje máŋga oassalasti, earret eara Johannes Nilsson, Henrik Labba, Elias Johansson ja Sixten Olsson, ahte stivra galggai válljejuvvot bargui divvut rohkosdálu, vai šadda lieggasit ja ahte das lea girkolatnja man sáhttá geavahit hávdádusgirkomeanuide..

Stivrii dehe kommiteai geat galge ordnet rohkosdálu divodeami válljejedje: girkohearrá Kuno Ĺberg, gohččodeaddji Eli Isaksson, Elias Johansson, Henrik Labba, Johannes Nilsson, Sixten Olsson, Henny Söderberg ja Johannes Zakariasson.1958 ođasmahttui rohkosdállu. Dálovuođđu leikejuvvui, ođđa gaskabodni ja ođđa láhtti biddjui. Boarsttui bidje duppaluvssaid ja de huksejedje koara mas leai álttár álttárriekkis, sárdnestoallu ja sáhkáhat. Rádjobáiki maid huksejuvvui. Sii bidje maid ođđa girkobeaŋkkaid, elrávnnji, ja lasi čuovkkaid. Girkoráđđi gávnnahii guossástallamis ahte rohkosdállu leai sakka rievdan. Maŋŋil divodemiid sáhtte rohkosdálu geavahit girkomeanuide ja girkolaš doaimmaide, nu maid hávdadusaide. Eaktodáhtolaš bargoveahka leai leamaš veahkkin ja dahke huksema vejolažžan. Dasa lassin ledje gilis maŋgii ordnen čoaggimiid ja addinmiella leai leamaš stuorat. Vuosttas ádveantabasi, skábmamánu 30 b. váldui rohkosviessu fas adnui. Vihaheapmi čađahuvvui ruoŧa-suoma girkomeanuin ja rihpaidváldimiin. Girkohearrá Kuno Ĺberg čađahii vihaheami ja veahkkebáhppa Iivari Leskinen leai su veahkkin. Vihaheapmái bohte 250 olbmo.

Skábmamánu 9 b. 1960 mearridii stivra dohkkehit biellodoartnasárguma maid arkiteakta Per Lennart Berggren - Jan Thurfjell arkiteaktakántuvrras leai dahkan.  Biellodoartna galggai ovttashuksejuvvot kápealla guhkodatbeallái. 1961 bidje fielluid kápealla olggobealseinniide ja biellodoartna lassehuksemii. Biellu lea leikejuvvon Bergholtz bielloleikkohagas Sigtunas ja Tuollovárilaččat Oscar ja Rosa Andersson ledje skeŋken dan.
 


Otna kápealla
 

Golggotmánu 15 b. 1961 vihahii Jellevárilaš ja leanaproavvá Gottfrid Nordlund biellodoartna ja Vazáža girkohearrá Lars Byström leai su veahkkin. Ođđajagimánu 28 b. 1962 mearridii rohkosdálu jahkečoahkkin ahte Badje Sohppara rohkosdálosearvi galggai hábmejuvvot Badje Sohppara kápeallavuođđodussan.

1972 dahkkui stuora siskaldas divvodeapmi. Muorrapánela bidjui girkolanja seinniide ja gáhttui ja isolerejedje bajimus gaskabotni. Dalle maid nanusmahtte biellodoartna. Njukčamánu 12 b. seamme jagi vihahedje leanaproavvá Gottfrid Nordlund, Garasavvona girkohearrá Georg Gripenstad ja Vazáža girkohearrá Sigvard Andersson kápealla fas. Miessemánus seamme jagi ostte elektronalaš orgela - Riha Adagio - vilges duiskkaniehtti, 2 speed Leslie ja 13-notes pedála. 1977 oaččui kápealla odda plodogáhtu maid Modo skeŋkkii. Earret plodogáhttu de málejuvvui kápealla olggobealde. 1981 ja 1982 stuoridedje boarsttu nu ahte hivssegat ožžo saji ja viel okta unnit latnja. 1987 gaikodit láhtti vai sáhtte lasseisolerema bidjat ja seammeáiggi málejuvvui kápealla olggobealli. 

Čálus biellus:

DÁT BIELLU LEIKKEJUVVUI 1960 GUSTAV VI ADOLF 11:at RÁĐĐENJAGI GO IVAR HYLANDER LEAI BISPÁ LUVLLÁJA BISMAGOTTIS JA LARS BYSTRÖM LEAI GIRKOHEARRÁ VAZÁŽA SEARVEGOTTIS. SKEANKA OSKAR JA ROSA ANDERSONAS. ATTE IPMIL, DU BUORI VUOIŊŊA MII DU GEAINNU ALDE JOĐIHA MIN, ČUVGE, NANNE, MIELA JA ROAHKKATVUOĐA, JA VÁLBME MIN ÁRPMOLAČČAT, AHTE MIN DU SÁNI NJUOLGAVUOĐA GALGAT IPMIRDIT  JA MIN DAN MAŊŊEL VÁLBME NU AHTE DU NAMMA ALO BASUHUVVO.

Ruovttoluotta girkuide