Vittangin kirkon historia 


Elokuussa 1844 valittiin uudelle kirkolle paikka ja maaliskuussa 1846 palkattiin rakennusmies Johan Nilsson Rautio ”Lukkari” rakennusmestariksi ja työt voitiin aloittaa samana vuonna. Taloudellisista syistä johtuen venyi kuitenkin vuoteen 1854 ennen kuin kirkko oli valmis vihittäväksi. Vihkimisen toimitti rovasti Lars Levi Laestadius 5. maaliskuuta 1854. Rovastin sen sunnuntainen saarna on tallessa Vittangin kirkossa.1880-luvun puolivälissä kirkkoa alettiin kunnostaa ensimmäistä kertaa ja 10 vuotta myöhemmin vuonna 1896 kirkko kunnostettiin perusteellisesti. Kustannukset kohosivat 6 700 kr. Kunnostustöihin kuului mm alttarikaiteen uusiminen, uusien penkkien hankkiminen, ensimmäisen lämpöuunin sijoittaminen, uuden kattokruunun laittaminen, uuden lattianlaittaminen sakastiin sekä sisä- ja ulkoseinien maalaus.

Vuonna 1949 kun Vittangista tuli itsenäinen seurakunta, kunnostettiin kirkko jälleen. Tämä kunnostus tuli maksamaan 165 000 kruunua. Vuosina 1968, 1971 ja 1982 on kirkkoa kunnostettu sekä sisältä että ulkoa. Ensimmäiset urut olivat kuningatar Sofian lahjoitus vuonna 1897. Nämä saivat jo vuonna 1912 antaa tilaa uusille uruille. Vielä uudemmat urut hankittiin vuoden 1920 puolessa välissä. Vuonna 1949 hankittiin uudet paineilmaurut. 20-ääniset mekaaniset urut jotka vuodesta 1985 koristavat Vittangin kirkkoa ovat valmistettu Grönlundin urkurakentamossa Luulajan Gammelstadissa . Nämä urut maksoivat 1 milj. kruunua.Vuonna 1899 hankittiin kirkkoon kirkonkelloista se pienempi. Se painaa 150 kg ja on tukholmalaisen liikkeen KG BergHolz&Co:n valama.  Vuonna 1965 asennettiin kirkkoon suuri 250 kg painava kirkonkello joka on valettu Bergholzin kellovalamossa Sigtunassa. Alttaritaulun on tukholmalainen Gerda Höglund maalannut ja lahjoittanut. Aiheena on ”Jeesus siunaa lapset”. Risti joka on sijoitettu asehuoneeseen toimi aikaisemmin alttarikoristeena. Alttarin etupuolta koristavan reunusvaatteen on Inga-Mi Vaneus-Rygran Smålannista valmistanut.

Kastemalja on vuodelta 1911. Kastemaljan perusta esittää tiimalasia ja sen on valmistanut vittangilainen puuseppä Frans Eliasson . Hän on myös tehnyt selkätuolit koivusta jotka ovat kuorissa. Kuorin maton kuvion on Agda Österberg suunnitellut ja piirtänyt ja Vittangin seurakunnan kirkollinen ompeluseura on vuonna 1950 kutonut sen. Suuri kattokruunu on valmistettu Marcus Axin metallitehtaassa Gävlessä vuonna 1910. Vuoden 1869 kalustolistan mukaan kirkossa oli useampia esineitä, jotka tänään löytyvät Jukkasjärven kirkosta.

    

Vittangilaisen Frans Eliassonin valmistama kastenmalja

Tillbaka till kyrkor